• Pohjois-Ruotsin osallistuminen FERRMEDin konferenssiin mannertenvälisistä kauppareiteistä

    Pohjois-Ruotsin Eurooppa-toimisto osallistui FERRMED-konferenssiin "Key Corridors, main
    terminals and train features in the "Silk Road" railway network – Towards a high performance
    pipeline Trans-Eurasian Railway Land Bridge", marraskuun 8. päivänä Euroopan parlamentissa.
    Pohjois-Ruotsi korosti Pohjois-Aasian liikennejärjestelmän mahdollisuuksia Pohjois-Ruotsissa
    liittyen Euroopan laajuisiin kauppa- ja liikenneväyliin Kiinaan.

    Marraskuun 8. päivänä pidettiin FERRMEDin vuosittainen kongressi mannertenvälisistä
    kauppareiteistä Euraasian rautateillä. Micael Blomster, logistiikan seniorineuvonantaja,
    osallistui Pohjois-Ruotsin edustajana istuntoon ’Specific projects in intermodal terminals
    and transportation routes in Eurasia’ (Euraasian intermodaaliterminaaleihin ja
    kuljetusreitteihin liittyvät erityishankkeet).

    Micael Blomster, Senior Adviser Logistics (logistiikan seniorineuvonantaja)

    Micael korostaa esityksessään ”Asia-The Nordic: A new modern transport railway line via
    Finland” (Aasia – Pohjoismaat: Uusi nykyaikainen rautatieyhteys Suomen kautta)
    Pohjoisen akselin – Silkkitien mahdollisuuksia siis Pohjois-Norlannista Suomeen,
    Kouvolan rautatieterminaalista Venäjän ja Kazakstanin kautta Xianiin Kiinassa.

    Logistiikka, joka usein liittyy tavarankuljetukseen, on suurten muutosten edessä. Viisi
    vuotta sitten rautateiden tavaraliikenne alkoi Euroopan ja Kiinan välillä. Liikennettä oli
    Saksasta Puolan/Brestin kautta Kiinaan. Alussa kuukaudessa kulki 4-5 junaa molempiin
    suuntiin. Nykyisin määrä on noin 200 junaa kuukaudessa. Kuljetusajat Puolan kautta
    kulkevalla eteläisellä rautatiellä ovat noin 18 päivää verrattuna vesiteitse kuluvaan 45 – 60
    päivään. Tämä lisääntynyt liikennemäärä on johtanut suuriin ponnisteluihin
    tavarankäsittelyssä. Puolan kautta kulkevilla eteläisillä rautateillä on suuria
    liikenneongelmia, ruuhkia ja jonoja, heikkolaatuisia ratakiskoja, jotka edellyttävät välittömiä
    korjauksia ja uusimisia. Tämä vie aikaa.
    Suomessa, Kouvolassa, lähellä Venäjän rajaa on perustettu uusi rautatieterminaali
    rautateiden rahtikuljetuksiin Euroopan ja Kiinan Xianin välillä. Kuljetusaika pohjoisen
    rautatien kautta on siis 10 – 12 vuorokautta. Tämä on nopein ja lyhin kuljetusreitti Kiinan ja
    Euroopan välillä.

    Micael Blomster paneelikeskustelussa ’Specific projects in intermodal terminals and transportation routes in Eurasia’ FERRMEDin presidentin, Joan Amorosin, johdolla

     

    Lyhentyneestä kuljetusajasta on taloudellista hyötyä, pääoma vapautuu nopeammin ja
    koko tavaravirta muuttuu. Tämä johtaa kausituotteiden lyhyempiin toimitusaikoihin,

    nopeampiin jälleenlastausterminaaleihin ja pienentää suurten varastojen tarvetta
    Pohjoismaissa. Kun me ostamme myymälästä kausituotteita Euroopassa, valmistaa Kiina
    jo seuraavan kauden tuotteita. Kausituotteita voidaan täydentää entistä nopeammin
    myymälöissä ja elintarvikkeita voidaan lähettää tehokkaasti Pohjoismaiden tuottajilta
    loppukäyttäjille nopeammin, jolloin tuoreus säilyy. Esimerkiksi tuotteita, kuten pakastettua
    lohta, voidaan lähettää Narvikista Norjasta Tornio – Haaparanta – Kouvola -reittiä
    Shanghaihin alle 20 päivässä.

    — Rautateiden uudet mahdollisuudet on nähtävä merenkulun täydennyksenä, ja verrattava
    junakuormien 41:tä 40" jalan konttia laivan 20 000 konttiin, sanoo Micael Blomster.

    FERRMEDin konferenssin osanottajia 8. marraskuuta europarlamentissa

     

    The Belt and Road initiative, the ”Silk Road” eli Silkkitie, on kehityssuunnitelma, jonka
    avulla Kiina pyrkii lisäämään kauppaa ja edistämään talouskasvua Aasiassa ja sen
    ulkopuolella. Aloitteeseen sisältyy infrastruktuurin laajentaminen, jolla Kiina liitetään
    naapurimaihin ja globaalisti. Investointien budjetti on noin 900 miljardia dollaria.
    Tavoitteena on siirtää 25 prosenttia Euroopan viennistä rautatieliikenteeseen. Satamissa

    on ruuhkaa. Vuonna 2014 Euroopan ja Aasian välillä kulki 308 junaa, vuonna 2016 jo 1777
    junaa. Laskettuna TEU-määrinä (20 jalan kontteina) niitä oli vuonna 2014 noin 25 000 kpl;
    145 000 TEU:ta vuonna 2016 ja määrän odotetaan saavuttavan yli 250 000 TEU:ta
    vuonna 2017. Ennuste vuodelle 2027 on 636 000 TEU:ta. Tämä merkitsisi yli 7000
    junalastillista vuodessa. Verrattuna meriliikenteeseen vuonna 2016 kuljetettiin noin 13 110
    000 miljoonaa TEU:ta.

    Tämä antaa hyviä viitteitä kuljetettavista määristä. Ottaen huomioon Puolan eteläisen
    rautatieliikenteen infrastruktuurin liikenneongelmat ja pullonkaulat, pohjoinen
    rautatieliikenne olisi erittäin kilpailukykyinen eri näkökulmista. Jotkut sanovat, että miljoona
    TEU:ta voidaan ylittää vuoteen 2020 mennessä ja Xian – Kouvola kertoo noin 1000 junasta
    vuodessa 2027/30. Useimmat junat ovat nykyisin noin 600 metriä pitkiä ja toiveissa on
    jopa 3 kilometrin pituinen juna, kuten Pacific Traffic, joka kulkee rannikolta rannikolle
    Yhdysvalloissa.
    — Ruotsi on investoinut ja investoi rautateihin, ja Haparandabanan (Haaparannan rautatie)
    on uusi rautatie. Nyt on tosiaan syytä käyttää tätä rautatietä sekä rakentaa valmiiksi
    loppuosa rautatieverkosta Botnian käytävään Pohjois-Ruotsissa, kertoo Micael Blomster.
    Haaparanta/Torniosta voisi tulla pohjoisen liikenteen solmukohta ja jopa koko Ruotsin ja
    Norjan. Tilaa on, jotta pystytään käsittelemään pitkiä junia ja raideleveys on sama
    Khorgoziin asti Kazakstanissa, mikä vähentää jälleenlastausten määrää kuljetettaessa
    Aasiaan ja sieltä takaisin Eurooppaan.
    — Ensimmäinen rahtijuna lähti Kouvolasta Kiinaan 10. marraskuuta 2017. Haaparanta/
    Tornio on todella etulyöntiasemassa pääsemässä Ruotsin, Suomen ja Norjan pohjoisten
    alueiden logistiikkakeskukseksi. Let’s turn Europe upside down – In the North we do it!
    Kääntäkäämme Eurooppa ylösalaisin – Pohjoisessa me teemme sen, toteaa Micael
    lopuksi.

    FERRMED
    FERRMED järjestää vuosittaisia konferensseja, jotka koskevat euro-aasialaisia
    rautatieyhteyksiä ja multiliikennemuotoja EU:ssa ja sen naapurimaissa sekä Kiinassa.
    Konferenssit kokoavat EU:n toimielinten, hallitusten ja teollisuuden edustajat EU:ssa ja
    Aasiassa keskustelemaan päärautateiden infrastruktuurin tilasta ja logistiikan
    kehittämisestä.
    Euroopan parlamentin varapuheenjohtaja, EU:n komission liikkuvuuden pääosaston
    edustaja, Kiinan EU-edustusto, Maailmanpankki, Euroopan investointipankki jne. olivat
    edustettuina. Konferenssi houkutteli kaikkiaan yli 300 osanottajaa.

    Lue lisää:
    Konferensprogram: "Silk Road" railway network – Towards a high performance pipeline Trans-Eurasian Railway Land
    Bridge" 2017
    North Sweden European Office:s medverkan på FERRMED:s konferens 2016
    /Mona Mansour
    /suomennos Leena Pohjolainen

    Read More
    0 15
  • Ja nyt on Norjakin mukana

    Read More
    0 123
  • Uuden Silkkitien liikenne käynnistyy

    Liikenne Kouvolasta Kiinaan alkaa syksyllä. Pohjoisen junaliikenne Kouvolaan tullaan liikennöimään Tornio / Haaparanta –logistiikkakeskuksen kautta.

    Kazakhstanin kansallisen rautatieyhtiön (KTZ) uusi edustaja Pohjoismaissa on 1.6.2017 alkaen Unytrade OY. Unytrade Oy edustaa Kazakhstanin rautateitä ja hoitaa markkinointia, myyntiä sekä vastaa operatiivisestä toiminnasta Pohjoismaissa. Sen vetäjäksi on nimetty Jari Grönlund, joka on aikaisemmin toiminut Kemira Oy:n globaalin logistiikan logistiikkajohtajana.

    Haaparanta ja Tornio ja niiden elinkeinoyhtiöt ovat ilmoittaneet osallistumisestaan hankkeeseen. Tämä tarkoittaa sitä, että uusi Silkkitie tulee kulkemaan Tornio-Haaparannan kautta.

    ”Logistiikkakeskus Tornio / Haaparanta” omaa jo nyt valmiit vaihdepihat ja nostokurkia molemmin puolin valtakunnanrajaa. Varustuksen uusiminen ja päivittäminen tulee ajankohtaiseksi kun tavaraliikenne käynnistyy.

    Liikenteen mahdollistuminen Kemi-Torniossa tapahtuu yhteistyössä Kouvola Innovationin kanssa, joka on alullepanija Kiinaan suuntautuvan logistiikan kehittämisessä. Kehityspäällikkö Simo Päivinen Kouvola Innovationista toteaa, että yhteistyö Haaparanta-Tornion kanssa on luonnollista sijaintinsa puolesta, onhan rautatieyhteys jo olemassa pohjoiseen Suomeen, Ruotsiin ja Norjaan.

    Kiina panostaa Euroopan liikenneväylien kehittämiseen

     

    Toukokuussa Euroopan johtajia kokoontui Kiinan Pekingissä. Kokouksessa käsiteltiin muun muassa OBORia, (One Belt, One Road) eli Yksi Vyöhyke, Yksi Tie -kokonaisuutta. Ruotsia tilaisuudessa edusti infrastruktuuriministeri Anna Johansson ja Suomea liikenneministeri Anne Berner. Paikalla oli lisäksi yli 100 ministeriä eri puolilta maailmaa. Kiina ilmoitti panostavansa yli 100 miljardia dollaria kehittääkseen liikenneväyliä ja rautatieliikennettä Kiinan ja Euroopan välillä.

    Rautateitse kuljetus Aasiaan Tornio / Haaparannasta kestää 12-14 päivää, verrattuna laivakuljetukseen, joka kestää 60-70 päivää, kaupankäynnissä aika on rahaa. Jo tänä päivänä Euroopan ja Kiinan välillä kulkee 150 junaa kuukausittain ja tavaraliikenne lisääntyy koko ajan.

    Uusia työpaikkoja, suuria mahdollisuuksia

     

    Logistiikkakeskus tarjoaa työtä ja toimeentuloa molemmin puolin valtakunnanrajaa, erityisesti logistiikka- ja huolinta-aloille. Koska raideleveys Suomen ja Ruotsin välillä poikkeaa toisistaan, on junat uudelleenlastattava täällä. Raideleveys on Torniosta eteenpäin sama aina Kazakstanin ja Kiinan rajalle saakka.

    Pohjoismaisille yrityksille avautuu suuret vientimahdollisuudet Kiinaan ja muualle Aasiaan. Rautatieyhteyden varrella ja vientimarkkinoiden ulottuvissa ovat mm. Afganistan, Iran, Intia, Japani, Etelä-Korea ja Australia. Tämä tarkoittaa täysin uusia markkinoita Pohjois-Suomen, Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Norjan yrityksille.

    Tavaraliikenteen käynnistyminen mahdollistaa myös henkilöjunaliikenteen. Tornio-Kiina-Tornio –rautatieyhteydestä voi tulla uusi eksoottinen ”Idän Pikajuna” ja se palvelisi matkailuelinkeinoa, onhan kiinalaisten matkustajien määrä Lapissa jatkanut kasvuaan.

    Uutta vauhtia ja painoa pohjoiselle rautatielle ja jäämerenradalle

    Haaparannan kunnanneuvos Peter Waara ja Tornion kaupunginjohtaja Timo Nousiainen näkevät Uuden Silkkitien uutena alkuna pohjoisen rautateille.

    – Haaparanta ja Tornio ovat valmiita ottamaan haasteen vastaan pohjoismaiden uutena rautateiden logistiikka- ja kauppakeskuksena.

    – Suomalaisten, ruotsalaisten ja kansainvälisten yritysten logistiikkakeskusten muuttaminen Tornio / Haaparannalle on myös uusi mahdollisuus.

    – Uuden Silkkitien luonnollinen kehitys- ja kasvusuunta on myös kohti Jäämerta. Tässä vaiheessa akilleenkantapää on Laurila-Tornio –radan sähköistäminen ja siitä edelleen Kolariin. Minusta on selvää, että silkkitie edistää jäämerenradan läntistä vaihtoehtoa eli rautatieyhteyttä Tornion ja Kolarin kautta pohjoiseen Norjaan, sanoo Tornionlaakson Neuvoston toiminnanjohtaja Marko Varajärvi.

    Varajärvi kiittää myös Övertorneålta kotoisin olevaa Micael Blomsteria ja torniolaista Martti Kankaanrantaa. – He ovat tehneet väsymättömästi töitä Silkkitien parissa, nyt yksi etappi on saavutettu. Ei auta kuin nostaa hattua, odotan innolla ensimmäistä junaa, Marko Varajärvi toteaa.

     

    + + + + + +
    Lisätietoja:

    Micael Blomster, M Blomster Consulting Oy

    +358 40 7557745 tai +46 72 5850093

    Mail: micael@blomsterconsulting.com

     

    Simo Päivinen, Kouvola Innovation Oy

    +358206156364

    Mail: simo.paivinen@kinno.fi

    Read More
    5 341
  • Blomster haluaa kehittää kotiseutua

    Read More
    0 128
  • Baltic Rim Economies

    Read More
    0 110
  • Uusi Silkkitie

    Tuumasta toimeen……..vain aika näyttää mitä tuleman pitää.

     Kerron tässä miten tarina ”Uudesta Sillkitiestä” alkoi. Muutama tunti tietokoneen äärellä ja tulokset on luettavissa alla. Tehdessäni 90-luvulla Tulikiven kanssa töitä opin tuntemaan Pekka Nuutisen, joka on tänäpäivänä toimitusjohtajana Joensuun JOSEKissa. Keväällä Pekka ilmoitti minulle, että suunnittelivat syksyksi symposiumia, jonka aiheena olisi jo ”Silkkitie”. Kesä meni ja mielessäni pyöri enemmän ja enemmän ideoita koskien aihetta. Puhuin asiasta muun muassa Bothnia Business Housen, Haaparannan elinkeino-osaston, Norrbottenin Yrittäjien ja Tornionlaaksonneuvoston kanssa. Medioista SVT Sisuradio tarttui ensimmäisenä aiheeseen 17. Lokakuuta ja sen jälkeen ovat pyörät lähteneet pyörimään. Olen ajan kuluessa saanut useampia henkilöitä jakamaan tietoa tästä ja viikolla 46 aiheesta kiinnostuttiin toden teolla Ruotsin puolella. SVT Rapport, joka on Ruotsin valtakunnallinen uutistoimisto, raportoi laajemmin aiheesta samoin kuin Nordnytt. Lisäksi kaikkiaan 40 ruotsalaislehteä otti Uuden Silkkitien otsikoihinsa.  

    Nyt laitan 2- ja 3-vaihteen päälle ja lisää tietoa tulee lehdistön ja sosiaalisen median kautta.          

    Tornio – Haaparanta – pohjoisen uusi logistiikkakeskus  

    Silkkitie oli keskiajalla kauppateiden verkosto Euroopan ja Kiinan välillä. Nyt avataan uusi ”silkkitie” Euroopasta Kiinaan. Stora Enso on jo jonkin aikaa sitten avannut raaka-aineiden kuljetukset Itä-Suomesta junalla Venäjän kautta Kiinaan.

    Tämän päivän tietoyhteiskunnassa kasvava verkkokauppa asettaa myös vaatimuksia lyhyille toimitusajoille. Ostos webbikaupasta ja toimitus ovellesi kestää muutaman vuorokauden.  Kuinka toimittajat saavat tuotteensa varastoon?  Missä ne on valmistettu?

    Suuri osa eri tuotteista, joita me Euroopassa kulutamme ovat valmistettu Aasiassa, ennen kaikkea Kiinassa.  Kuljettaminen sieltä johonkin Euroopan satamaan kestää 6-8 viikkoa.

    Stora Enson kuljetukset Venäjän kautta aloittaa uuden ”Silkkitien” renessanssin.

    Ruotsi on viime vuosina panostanut isosti infrastruktuuriin ja uusiin rautateihin. Kuljetusajat Norrlandista Tukholmaan ovat siten parantuneet huomattavasti. Nyt on uudet raiteet aina Haaparannalta etelään.  Nyt on aika aloittaa niiden hyödyntäminen.

    Uusi tuotteiden kuljetusaikataulu Kiinasta Tukholmaan uuden ”silkkitien” kautta olisi alle kymmenen päivää.

    Miten sitten eteenpäin?

    Ajatus tuli Itä-Suomesta. Kun Stora Enso aloitti raaka-aineiden kuljetukset Kiinaan, niin miksei tätä edelleen kehitetä tavaraliikenteeseen molempiin suuntiin? Mikä voisi olla Tornio-Haaparannan rooli tällaisessa kehityksessä?

    Aivan uusi logistiikkakeskus voitaisiin rakentaa raja-alueelle. Koska Suomen ja Ruotsin raideleveydet ovat eri, tapahtuisi uudelleenlastaus siellä.  Juna uudelleen lastattaisiin vuorokaudessa niin, että tavaravirta vaihdettaisiin vienti-/tuontirahtiin samaan junaan samasta junasta.

    Norrbotten ja Ruotsi sekä Tornionlaakso saisivat mahdollisuudet suoravientiin Kiinaan mm. puutavaralle, valmistaloille, erikoisteräkselle jne. Tulli kokisi uuden renessanssin sähköisessä tullauksessa, ja myös Venäjän ja Kiinan tullit voisivat hoitaa kaiken tullauksen sähköisesti.

    Kiinasta tavaraa ostavat saisivat ne alle kymmenessä päivässä.  Tämä vapauttaisi pitkiin kuljetusaikoihin sitoutunutta pääomaa. Sesonkisidonnaisten tuotteiden kuljetusajat lyhenevät ratkaisevasti ja lisätilaukset voitaisiin toimittaa nopeasti valmistajalta kuluttajille, sama koskisi toiseen suuntaan eli ostajille Aasiassa.

    Venäjällä on suuri ja kehittynyt rautatieverkko, junat kulkevat aikataulussa, ja Kiinan ja Euroopan yhteen liittäminen Tornionlaakson kautta olisi aivan uusi askel. Suomen ainoa maaraja EU:n kanssa on Tornionlaaksossa.  Pohjoiset alueet Norja mukaan lukien ovat luonnonvaroiltaan rikkaita kuten malmi- ja jalometallivaroiltaan sekä puuvaroiltaan. Ehkä esimerkiksi Ruotsin Piteåssa valmistetuilla valmistaloilla voisi olla markkinoita Aasiassa.

    Junaliikenteen suuri etu on myös sen ympäristöystävällisyydessä. Sen käyttämä sähkö voidaan tuottaa muun muassa vesi-, aurinko ja tuulivoimalla.

    Tämän allekirjoittajat osallistuvat 3. marraskuuta Joensuussa pidettävään Karjalan Silkkitie –seminaariin, jossa Suomen ja Venäjän rautatieyhtiöiden korkein johto sekä maiden korkeimmat tulliviranomaiset ovat edustettuna, samoin kuin huolintayrityksiä Pohjoismaista jne.  Seminaari tullaa simultaanitulkkaamaan suomeksi ruotsiksi ja venäjäksi. Nyt on erinomainen mahdollisuus tehdä Tornionlaakson tilanne tutuksi sekä nopeuttaa niiden puuttuvien ratakilometrien sähköitämisen rakentamista Kemin ja Tornion välillä.  Samanaikaisesti henkilöliikenteen kehittäminen perämerenradalla Luulajan ja Oulun välillä saisi vauhtia.

     

    Micael Blomster                                                                                   Tomas Blomster

    M Blomster Consulting                                                                       Företagarna i Norrbotten

     

    Jukka Kujala                                                                                          Peter Juntti

    Tj. Team Botnia Oy                                                                               Kehitysjohtaja

    Tornion kaupungin kehitysyhtiö                                                        Haaparannan kunta

     

    Marko Varajärvi

    Tj. Tornionlaakson neuvosto

    Read More
    0 189