Uusi Silkkitie

Tuumasta toimeen……..vain aika näyttää mitä tuleman pitää.

 Kerron tässä miten tarina ”Uudesta Sillkitiestä” alkoi. Muutama tunti tietokoneen äärellä ja tulokset on luettavissa alla. Tehdessäni 90-luvulla Tulikiven kanssa töitä opin tuntemaan Pekka Nuutisen, joka on tänäpäivänä toimitusjohtajana Joensuun JOSEKissa. Keväällä Pekka ilmoitti minulle, että suunnittelivat syksyksi symposiumia, jonka aiheena olisi jo ”Silkkitie”. Kesä meni ja mielessäni pyöri enemmän ja enemmän ideoita koskien aihetta. Puhuin asiasta muun muassa Bothnia Business Housen, Haaparannan elinkeino-osaston, Norrbottenin Yrittäjien ja Tornionlaaksonneuvoston kanssa. Medioista SVT Sisuradio tarttui ensimmäisenä aiheeseen 17. Lokakuuta ja sen jälkeen ovat pyörät lähteneet pyörimään. Olen ajan kuluessa saanut useampia henkilöitä jakamaan tietoa tästä ja viikolla 46 aiheesta kiinnostuttiin toden teolla Ruotsin puolella. SVT Rapport, joka on Ruotsin valtakunnallinen uutistoimisto, raportoi laajemmin aiheesta samoin kuin Nordnytt. Lisäksi kaikkiaan 40 ruotsalaislehteä otti Uuden Silkkitien otsikoihinsa.  

Nyt laitan 2- ja 3-vaihteen päälle ja lisää tietoa tulee lehdistön ja sosiaalisen median kautta.          

Tornio – Haaparanta – pohjoisen uusi logistiikkakeskus  

Silkkitie oli keskiajalla kauppateiden verkosto Euroopan ja Kiinan välillä. Nyt avataan uusi ”silkkitie” Euroopasta Kiinaan. Stora Enso on jo jonkin aikaa sitten avannut raaka-aineiden kuljetukset Itä-Suomesta junalla Venäjän kautta Kiinaan.

Tämän päivän tietoyhteiskunnassa kasvava verkkokauppa asettaa myös vaatimuksia lyhyille toimitusajoille. Ostos webbikaupasta ja toimitus ovellesi kestää muutaman vuorokauden.  Kuinka toimittajat saavat tuotteensa varastoon?  Missä ne on valmistettu?

Suuri osa eri tuotteista, joita me Euroopassa kulutamme ovat valmistettu Aasiassa, ennen kaikkea Kiinassa.  Kuljettaminen sieltä johonkin Euroopan satamaan kestää 6-8 viikkoa.

Stora Enson kuljetukset Venäjän kautta aloittaa uuden ”Silkkitien” renessanssin.

Ruotsi on viime vuosina panostanut isosti infrastruktuuriin ja uusiin rautateihin. Kuljetusajat Norrlandista Tukholmaan ovat siten parantuneet huomattavasti. Nyt on uudet raiteet aina Haaparannalta etelään.  Nyt on aika aloittaa niiden hyödyntäminen.

Uusi tuotteiden kuljetusaikataulu Kiinasta Tukholmaan uuden ”silkkitien” kautta olisi alle kymmenen päivää.

Miten sitten eteenpäin?

Ajatus tuli Itä-Suomesta. Kun Stora Enso aloitti raaka-aineiden kuljetukset Kiinaan, niin miksei tätä edelleen kehitetä tavaraliikenteeseen molempiin suuntiin? Mikä voisi olla Tornio-Haaparannan rooli tällaisessa kehityksessä?

Aivan uusi logistiikkakeskus voitaisiin rakentaa raja-alueelle. Koska Suomen ja Ruotsin raideleveydet ovat eri, tapahtuisi uudelleenlastaus siellä.  Juna uudelleen lastattaisiin vuorokaudessa niin, että tavaravirta vaihdettaisiin vienti-/tuontirahtiin samaan junaan samasta junasta.

Norrbotten ja Ruotsi sekä Tornionlaakso saisivat mahdollisuudet suoravientiin Kiinaan mm. puutavaralle, valmistaloille, erikoisteräkselle jne. Tulli kokisi uuden renessanssin sähköisessä tullauksessa, ja myös Venäjän ja Kiinan tullit voisivat hoitaa kaiken tullauksen sähköisesti.

Kiinasta tavaraa ostavat saisivat ne alle kymmenessä päivässä.  Tämä vapauttaisi pitkiin kuljetusaikoihin sitoutunutta pääomaa. Sesonkisidonnaisten tuotteiden kuljetusajat lyhenevät ratkaisevasti ja lisätilaukset voitaisiin toimittaa nopeasti valmistajalta kuluttajille, sama koskisi toiseen suuntaan eli ostajille Aasiassa.

Venäjällä on suuri ja kehittynyt rautatieverkko, junat kulkevat aikataulussa, ja Kiinan ja Euroopan yhteen liittäminen Tornionlaakson kautta olisi aivan uusi askel. Suomen ainoa maaraja EU:n kanssa on Tornionlaaksossa.  Pohjoiset alueet Norja mukaan lukien ovat luonnonvaroiltaan rikkaita kuten malmi- ja jalometallivaroiltaan sekä puuvaroiltaan. Ehkä esimerkiksi Ruotsin Piteåssa valmistetuilla valmistaloilla voisi olla markkinoita Aasiassa.

Junaliikenteen suuri etu on myös sen ympäristöystävällisyydessä. Sen käyttämä sähkö voidaan tuottaa muun muassa vesi-, aurinko ja tuulivoimalla.

Tämän allekirjoittajat osallistuvat 3. marraskuuta Joensuussa pidettävään Karjalan Silkkitie –seminaariin, jossa Suomen ja Venäjän rautatieyhtiöiden korkein johto sekä maiden korkeimmat tulliviranomaiset ovat edustettuna, samoin kuin huolintayrityksiä Pohjoismaista jne.  Seminaari tullaa simultaanitulkkaamaan suomeksi ruotsiksi ja venäjäksi. Nyt on erinomainen mahdollisuus tehdä Tornionlaakson tilanne tutuksi sekä nopeuttaa niiden puuttuvien ratakilometrien sähköitämisen rakentamista Kemin ja Tornion välillä.  Samanaikaisesti henkilöliikenteen kehittäminen perämerenradalla Luulajan ja Oulun välillä saisi vauhtia.

 

Micael Blomster                                                                                   Tomas Blomster

M Blomster Consulting                                                                       Företagarna i Norrbotten

 

Jukka Kujala                                                                                          Peter Juntti

Tj. Team Botnia Oy                                                                               Kehitysjohtaja

Tornion kaupungin kehitysyhtiö                                                        Haaparannan kunta

 

Marko Varajärvi

Tj. Tornionlaakson neuvosto

0 239
Micael Blomster